1/101: Muumilaakson Kevät

Kauniilla talvimaisemalla käyntiin pamahtava jakso kertoo talviunilta heräilevästä Muumilaaksosta, ja esittelee samalla kaikki päähahmot. Tässä onnistutaan osittain hyvin, osittain vähän huonosti. Kertojaääni esittelee Muumitalon asukkaat (Muumipeikko, Pikku Myy, Muumipappa ja Muumimamma), mutta esimerkiksi Hemuli, Niisku, Nipsu ja Niiskuneiti jäävät esittelemättä, vaikka jokaisen ensikohtaus periaatteessa selvittää hieman hahmon luonnetta ja kertoo nimen. Hemulista silti pitää sanoa, että vaikka hänen nimensä mainitaan, jostakin syystä hänet esitellään hameeseen pukeutuvana miehenä joka pomppii vesiputouksen edessä olevilla rantakivillä huvin vuoksi, joka ei nyt olennaisesti tunnu liittyvän postimerkkeilyyn saati sitten floristiikkaan.

Esittelyjen jälkeen pääjengi löytää joltakin kalliolta hatun, jota käytetään sitemmin roskakorina. Mutta mitä! Hatussa oleva radioaktiivinen säteily muuttaakin sinne heitetyt munakuoret pinkeiksi pilviksi. Ehkäpä tämän hatun on tarkoitus edustaa jonkinlaista crackluolaa, johon yhteiskunta (Muumipappa) heittää nuoria, kouluttamattomia ihmisiä (munankuoret), ja siten heistä tulee sekopäisiä liiteleviä skitsofreenikkoja, jotka eivät pysy yhdessä muodossa ja haihtuvat tiehensä maan päältä tietyn ajan kuluttua. Jakson huipentumakohtana toimii piilosleikki, jossa Muumipeikko kiipeää hattuun sisälle piiloon. Ikävä kyllä hänestä muuttuu tämän vuoksi outo friikki, ja kukaan ei enää tunnista häntä. Varsinaisena hellanlettas-ratkaisuna Mamma kuitenkin tunnistaa hänet, ja hän muuttuu takaisin nuoreksi Peikoksi, ja hattu heitetään jokeen.

Koko jakson ajan Nuuskamuikkunen on kiehtovin hahmo. Miksi hän pyörii nuoren, viriilin ja kokemattoman Muumipeikon kanssa, vaikka on itse selvästi tietoinen yhteiskunnan normeista ja soveliaisuudesta? Hän osoittaa häpeää, kun Muumipappa näkee hänen leikkivän piilosta. "Mitä tuollainen idiootti tekee," ajattelee Nuuskamuikkunen Papan ajattelevan. Miksi hän leikkii sitä piilosta, jos tietää että kokee siitä sitten häpeää? Nuuskamuikkusen olisi aika tehdä reality-check ja myöntää itselleen joko se, että hänen on sopeuduttava normeihin tai oltava todellinen kapinallinen, varsinainen Peter Pan, ikuinen lapsi maailmassa joka katsoo häntä jatkuvasti pahemmalla silmällä. Välimaastoon ei voi jäädä, koska se ajaa ihmisen hulluksi lopulta.

Ikuinen lapsi vai eskapisti? 

Kokonaisuutena tämä jakso on ihan hauska, mutta parissa kohtauksessa äänten editointi vähän kusee, sillä äänet menevät ikävästi toistensa päälle ja lopputuloksena on tylsää ininää josta ei saa mitään selvää. Kokonaisarvosanaksi heittäisin tälle aloitusjaksolle muumi-asteikolla neljä kultaista hännäntupsua viidestä.